Ruokahistorian päivät
Ruokahistorian päivät 26.–27.10.2023 Hotelli- ja ravintolamuseolla
Ruokahistorian päivät kokoavat yhteen ruokatutkijat kaksipäiväiseen tapahtumaan, jonka tieteelliset esitelmät käsittelevät laajasti ruokaa, ruokatapoja, ruokatarvikkeita ja ruoan merkityksiä 1500-luvulta nykypäivään.
Tilaisuus on osallistujille ilmainen. Esitelmiä voi seurata myös etänä Teams-yhteyden kautta. Osallistumislinkki lähetetään etäosallistujiksi ilmoittautuneille.
Päivien yhteydessä järjestetään Ruokahistorian kokkailutyöpaja pe 27.10. klo 14–18 Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Työpajassa valmistetaan yhdessä ruokaa 1700-luvun suomalaisten keittokirjojen pohjalta. Reseptit on poimittu Svenska Litteratursällskapetin vuonna 2022 julkaistusta Historiska recept -tietokannasta. Työpajaan ilmoittaudutaan samaan aikaan kuin Ruokahistorian päiville, ja osallistujilta peritään materiaalimaksu 10 e. Ilmoitathan samalla mahdolliset erikoisruokavaliot ja allergiat.
Ilmoittaudu päiville viimeistään 18.10. mennessä: https://hotellijaravintolamuseo.fi/ilmoittautuminen-ruokahistorian-paivat-26-27-10-2023/
Ohjelma
Torstai 26.10.2023
10.00–11.30 Sessio 1
Topi Artukka: ”Eliitin illallisia ja köyhien hätäravintoa – näkökulmia 1800-luvun ruokakulttuurin tutkimukseen.”
Kaisa Kyläkoski: ”Hahmotelma porttöörin esinehistoriasta.”
Pirjo Ovaskainen: ”Ruoka, ravintola ja anniskelu – keskustelu ruokailupakosta 1930-luvulla.”
Riku Salpakari: ””Taikasanamme on Säilyke” – Säilykekeittokirjallisuuden tarjoamat ruoan kulutuksen tavat 1960- ja 1970-lukujen taitteen Suomessa.”
11.30–12.30 Lounastauko
12.30–14.00 Sessio 2
Laura Saarenmaa: ”Väiskin tiski ja hyvältä maistuva Popsi. Affektiivisen lihasuhteen mediahistoriallinen rakentuminen 1970–1980-lukujen suomalaisessa tv-mainonnassa.”
Viktoria Murskaja: ”Riisiä, ramen-nuudeleita ja muita merkityksellisiä ruokakuvia – ruoka japanilaisessa elokuvassa toisen maailmansodan jälkeen.”
Anna Repo: ”Ruoka, lika ja inho alempien luokkien ruokailukuvauksissa uuden ajan alun Italiassa.”
Mari Tossavainen: ”Stilleben – ruoka Helene Schjerfbeckin taiteellisessa työssä.”
14.00–14.30 Tauko
14.30–16.00 Sessio 3
Andrei Kalinitchev: ”Inkerinmaan perinteinen hääruokailu ja ruoan saatavuus esiteollisella ajalla.”
Ritva Kylli: ”Makumuistojen evoluutio – amerikansuomalaisten ruokaan liittyvä muistaminen.”
Tarja Kupiainen ja Mikko Lahti: ”Karjalanpaistista naurispataan: mielikuvien itäsuomalainen keittiö.”
Timo Myllyntaus ja Kirstin Fawcett: ”Ruokalajien ”säätykierto” – Nälkävuosien hätäruokien myöhemmät vaiheet.”
16.00–17.00 Vapaamuotoista keskustelua ja seurustelua
Perjantai 27.10.2023
9.00–10.30 Sessio 4
Elsa Hietala: ”Juustokehästä Chilipaprikamakkaraan – ruokatalous ja elintarviketuotanto Suomen maatalousmuseo Saran kokoelmissa.”
Kirsi Laine: ”Köyhän pihasta varakkaan pöytään? – Hunajan tuotanto ja kulutus Suomessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.”
Yrsa Lindqvist: ”Baka, baka pepparkaka – medicin, krydda och julsymbol.”
Anni Shepherd: ”Kadonneen kaakaon arvoitus.”
10.30–11.00 Tauko
11.00–12.15 Sessio 5
Iida Räty: ”Terveyttä ja luopumista – sepelvaltimotautiin sairastuneiden kertomuksia ruoasta.”
Elsa Hietala: ”Karja- ja maitotalouden kehityksen vaikutus kartanoiden ruokakulttuuriin 1800-luvun jälkipuoliskolla.”
Niko Hänninen: ”Läskikapinasta Lanttu-Leenoihin – Lapin savotoiden ruokahuoltoa 1920-luvulta talvisotaan.”
Loppusanat
12.15 Lounastauko
14.00–18.00 Kokkailua Helsingin keskustakirjasto Oodissa (Töölönlahdenkatu 4). Erikseen ilmoittautuneille.
Järjestäjät: Hotelli- ja ravintolamuseo, tutkija Jenni Lares (Tampereen yliopisto) ja tutkimusprofessori Maria Lahtinen-Kaislaniemi (Ruokavirasto)
Lisätietoja: Amanuenssi Laika Nevalainen, laika.nevalainen(at)hotellijaravintolamuseo.fi, 044 747 4108
Tapahtuman mahdollistaa Järvikylä. Famifarm Oy perustettiin vuonna 1987, jolloin vuodesta 1674 samalle suvulle kuuluneen kartanon navetan vintille rakennettiin ensimmäinen kasvihuone. Tänä päivänä kasvihuoneet toimivat sulassa sovussa muun maataloustoiminnan kanssa, ja Järvikylän kartanossa Joroisissa Järvikylän tuotteiden parissa työskentelee kokoaikaisesti 130–140 henkeä. Järvikylä-tuotemerkillä myytävät salaatit ja yrtit kertovat Järvikylän tilan tarinaa – ne on kasvatettu sukutilalla huolella ja rakkaudella. Järvikylä tarjoaa suomalaisille puhtaita, kotimaisia ja tuoreita salaatteja ja yrttejä ympäri vuoden.