Ruokaa ja juomaa iholla – tatuointeja näyttelyssä
Miksi joku tatuoi pohkeeseensa avokadon, toinen käsivarteensa maitotölkin ja kolmas vatsaansa pizzan? Hotelli- ja ravintolamuseon FOOD TATTOO -näyttely esittelee ruokaan ja juomaan liittyviä tatuointeja sekä tarinoita siitä, miksi tatuoinnit ovat kantajansa iholle päätyneet. Näyttelyn asiantuntijana toimi sosiaali- ja kulttuuriantropologi Suvi Jaakkola. Jaakkolan mukaan tatuoinneiksi iholle päätyvät yleensä rakastetut ja arvostetut asiat. Jos oma intohimo on ruoka, saattaa käsivarteen ilmestyä mitä tahansa haarukan ja kesäkurpitsan väliltä. Monet valitsevat tatuoinnikseen lempiruokiaan tai itselle mieluisia ainesosia. Erityisen ahkerasti ruokaa ja juomaa iholleen tatuoivat ravintola-alan ammattilaiset sekä “foodiet” eli intohimoiset ruoka- ja juomakulttuurin nautiskelijat. Etenkin kokit ovat jo vuosia hyödyntäneet tatuointeja merkkeinä ammatillisesta kokemuksesta.
Museo etsi näyttelyyn ruoka- ja juomatatuointeja yleisöltä. Erilaisia tatuointeja jaettiin museolle lopulta yli 100 erilaista. Näyttelyyn niistä valokuvattiin kaksitoista. Tatuoinnit valokuvasi palkittu valokuvaaja Meeri Koutaniemi. Helsingin yliopiston etnografian opiskelijat puolestaan tallensivat haastatteluilla tatuointeihin liittyviä tarinoita.
Tällä hetkellä yleisimpiä ruokatatuointeja vaikuttavat Suvi Jaakkolan mukaan olevan hedelmät ja vihannekset. Ihmisten iholta voi bongata myös kuppikakkuja, viinipulloja, pizzan siivuja ja keittiövälineitä. Vaihtoehtoja ruoka- ja juoma-aiheisiin tatuointeihin on lähes rajattomasti. Tarinoita niiden takana on yhtä paljon kuin niiden kantajiakin. Jaakkola nosti näyttelyyn esille viisi teemaa, jotka museolle jaetuissa ruoka- ja juomatatuoinneissa näkyivät:
Kotiseudun herkkuja iholla
Tatuoinnit viestivät usein kantajansa identiteetistä. Sen vuoksi niissä näkyy monesti myös paikallisuus: nykyinen tai entinen kotiseutu. Eri alueilla on omia ruoka- ja juomaperinteitä. Paikallisidentiteetti heijastuu tatuointeihin esimerkiksi kotipaikkakunnan kuuluisana piirakkana.
Rakkautta ja läheisyyttä lautasella
Ruokapöydän antimet jaetaan usein kumppanin, perheenjäsenten tai ystävien kesken.
Yhdessä syöminen rakentaa ja vahvistaa sosiaalisia suhteita, ja ruoan ja sen jakamisen kautta osoitetaan rakkautta, välittämistä ja huolenpitoa. Ei siis ihme, että monesti myös tarinat ruoka- ja juoma-aiheisten tatuointien takana liittyvät läheisiimme.
Luonnon antimia kehon koristeina
Joissakin ruokatatuoinneissa näkyy kotimaan luonnon merkitys suomalaiselle identiteetille. Kulttuuriimme kuuluu maukkaiden luonnon antimien ahkera kerääminen ja pyytäminen lautaselle samalla, kun nautimme ympäristön tarjoamasta mielenrauhasta ja kauneudesta. Suhteessamme luontoon on siis kyse myös ravinnosta. Se voi heijastua iholle vaikkapa kanttarelleina tai mustikkapiirakkana.
Rakkaudesta lajiin
Ruoka- tai juoma-aiheinen tatuointi ravintola-alan ammattilaisen iholta kuvaa erityisesti kantajansa ammatti-identiteetin piirteitä ja intohimoa ruokaa kohtaan. Leimaksi voi päätyä vaikkapa ammatillinen motto tai rakkaudentunnustus hyville raaka-aineille. Erityisesti kokeille tatuoinnit tarjoavat keinon viestiä kertynyttä kokemusta, soturimaista sinnikkyyttä ja luovaa työotetta – ominaisuuksia, jotka lupaavat maukkaita aterioita.
Suomalaisia ruokamuistoja musteessa
Meitä ympäröivä kulttuuri luikertelee kuin huomaamatta osaksi elämäntarinaamme. Raja omien ja jaettujen muistojen välillä onkin joskus häilyvä, mikä näkyy myös suomalaista ruoka- ja juomakulttuuria heijastelevissa tatuoinneissa. Esimerkiksi markkinoilta poistuneen olutpullon etiketti tatuoituna käsivarteen on yhtä lailla sekä henkilökohtainen nuoruusmuisto että osa juomakulttuuria, johon voivat samaistua myös muut.
FOOD TATTOO – Lentävä karjalanpiirakka ja muita ruokatatuointeja on esillä Hotelli- ja ravintolamuseossa Helsingin Kaapelitehtaalla 7.1.2024 asti.
Teksti pohjautuu Suvi Jaakkolan Hotelli- ja ravintolamuseolle näyttelyä varten laatimaan tausta-aineistoon. Valokuvat näyttelystä: Kaisa Möttönen. Tekstin pääkuva ja näyttelyssä esillä olevat valokuvat Meeri Koutaniemi.
hrm