Pasha on perinteinen pääsiäisherkku
Rahkasta valmistettava pasha on erityisesti ortodoksien perinteinen pääsiäisherkku. Pashaa syödään jälkiruokana, kahvin kanssa sekä vehnäleivonnaisen kulitsan päälle levitettynä. Pasha tarkoittaa pääsiäistä.
Pääsiäistä edeltää paasto, jolloin ei muun muassa syödä lihaa, kananmunia tai maitotuotteita. Ennen kylmäsäilytystä maito säilöttiin paaston aikana hapattamalla se rahkaksi, jota voitiin käyttää paaston päätymisen jälkeen pääsiäisruokien valmistukseen.
Pashan valmistamista varten on olemassa erityisiä pashamuotteja, joissa pashamassasta valutetaan neste painon alla pois. Muottien sisäpuoli on usein koristeltu kaiverruksin, joista syntyy kohokuvio valmiin pashan pintaan. Tyypillinen koristeaihe ovat kirjaimet XB, jotka tarkoittavat ”kristus on ylösnoussut”.
Laatokan Valamon pashaohje:
500 g maitorahkaa, 100 g voita, 3 keltuaista, ½-1 dl sokeria, 1 ½ kuohukermaa, 1 dl rusinoita, 1 raastettu sitruunan kuori, 1 rasia kirsikoita, ½ dl jauhettua mantelia
Vaivataan ja hierotaan pehmeä voi ja rahka keskenään. Vatkataan keltuaiset ja sokeri vaahdoksi ja lisää siihen kerma. Sekoitetaan seos rahkaan pienissä erissä koko ajan vatkaten. Lisätään mausteet.
Kostutetaan sideharso ja vuorataan sillä puinen ja kylmässä vedessä lionnut pashamuotti. Pannaan pasha muottiin, asetetaan päälle paino ja alle syvä lautanen tai astia, jolle irronnut neste saa valua. Annetaan pashan valua vuorokausi.
Lähde: Rauni Väinämö: Paastosta juhlaan ja arkeen. Ortodoksinen keittokirja.
Kuvassa Rajahotelli Korpiselän puinen pashamuotti. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelma.
Tietoherkkuja-blogit poimivat kiinnostavia näkökulmia ruoka- ja juomakulttuurista ja houkuttelevat herkuttelemaan historialla. Sisällöstä vastaavat museon henkilökuntaan kuuluvat historiaviestinnän asiantuntijat.
Laika Nevalainen
Kirjoittaja on Hotelli- ja ravintolamuseon amanuenssi