
Mustikkapiirakan historia
Mustikkapiirakka selvisi ainoana jälkiruokana Kansallisruoka -äänestyksen kahdentoista finalistin joukkoon. Marjasesongin kuningatar tuntuu itsestään selvältä valinnalta arjen herkuksi ja juhlapöytään, mutta sen syntyperä on mysteeri – mikä on mustikkapiirakan historia?
Metsän tervanmusta aarre
Vielä ennen 1800-lukua mustikka hävisi suosiossa puolukalle. Puolukkaa säilöttiin talven varalle, mutta mustikkaa vain harvoin. Tummiin marjoihin liittyi myös taikauskoa. Uskottiin esimerkiksi, että mustikan tumma väri on peräisin käärmeen kielen lipaisusta.
Sotien ja niitä seuranneen pula-ajan myötä tilanne oli kuitenkin jo toinen. Omat kasvimaat ja metsän antimet nousivat korkeaan arvoon. Moni tehdas järjesti työntekijöilleen marjastusretkiä. Yhteisissä reissuissa yhdistyivät huvi ja hyöty. Samoin moni koululainen pääsi – tai joutui – metsään keräämään mustikoita koulun keittolan tarpeisiin.
Nykyään mustikan terveyshyödyt tunnetaan kotimaassa ja kansainvälisesti. Mustikka on toiseksi tärkein kaupallinen luonnonmarja Suomessa – heti puolukan jälkeen.
Piirakan muinaiset serkut
Mustikkapiirakan varhaisina serkkuina voi pitää vanhoja perinteisiä mustikoista ja jauhoista tehtyjä herkkuja, kuten hämäläistä mustikkapöperöä ja karjalaista mustikkamöllöä.
Mustikkapöperö, pöpörö, pöppi tai pöllöhillo tehdään mustikoista ja talkkunajauhoista. Mustikkamöllö taas on tehty mustikoista ja ruisjauhoista – moderni versio voidaan tehdä myös maitoon tai jogurttiin.
Kumpikin näistä yksinkertaisista resepteistä on yleensä ollut mustikkasesongin herkku, joka on tehty nautittavaksi jopa heti mustikkametsällä.
Pöperöstä piirakaksi
Varmaa tietoa ensimmäisestä mustikkapiirakasta kenties mahdoton löytää. Todennäköisesti piirakan ja mustikan yhdistivät ensimmäisenä suomalaisen ruokaperinteen piirakkamestarit – karjalaiset emännät.
Mustikkapiirakka on Etelä-Karjalassa sijaitsevan Suomenniemen pitäjäruoka. Savolainen mustikkakukko eli rättänä on myös yksi versio mustikkaherkusta. Luultavasti jonkinlaista piirakkaa on tehty karjalassa kunhan vain on ollut jauhoja, vettä ja mustikoita.
Muro- vai pullapohja, kumpi oli ensin?
Muropohjaisia torttuja on Suomessa tehty jo ainakin 1700-luvulla. Yksinkertainen jauhoista, sokerista ja voista nypittävä piirakka- ja torttupohja löytyy tuon ajan reseptikirjoista. Jo tuolloin muropohja oli niin tavallinen, että monet keittokirjat eivät edes sisältäneet sen ohjetta – reseptissä mainittiin vain, että murotaikinaa tuli käyttää.
Samoihin aikoihin myös kahvi tuli Suomeen, joskin sen juominen tuli tavalliseksi kansan parissa vasta 1800-luvun lopulla. Kahvittelun ja asiaankuuluvien herkkujen yhteys syntyi samoihin aikoihin. Vehnänen, vehnäleipä eli pulla yleistyi kahvin kanssa tarjottavana – jopa niin, että siitä kehittyi ’pakkopulla’. On siis lopulta hankala sanoa, kumpi suosituista piirakkapohjista oli ensin.
Mustikkapiirakka nykyään
Sen voi kuitenkin sanoa, että suomalaisten mielestä ylivoimaisesti suosituin on murotaikinaan itse poimituista mustikoista leivottu, vaniljakastikkeen kanssa tarjoiltava mustikkapiirakka. Tämä selvisi Myllyn Parhaan kesällä 2017 teettämässä Mustikkapiirakkapäivän kyselyssä.
Yli 1900 vastausta saaneen kyselyn tulokset ovat yksiselitteiset: murotaikina voitti 62% äänimäärällä, ja pullataikina tuli toiseksi. Vastaajista 60% kerää mustikat piirakkaan itse, ja lopuista 20% saa marjat läheisiltä. Vaniljakastiketta lisukkeena kannatti 59%, seuraavaksi eniten ääniä sai jäätelö.
Mustikkapiirakassa kiteytyy edelleen jotakin erittäin oleellista suomalaisesta ruokakulttuurista; suhteemme luontoon ja rakkaus selkeisiin makuihin. Toisaalta se on ruoka, johon helposti tiivistyy muistoja rakkaudesta, lapsuudesta ja kodista. Keittiön pöydällä jäähtyvän mustikkapiirakan tuoksu on tunnettu suomalaisissa kodeissa jo vuosisatoja.