Lapskoussi – purjelaivojen muonasta merikaupungin perinneruoaksi
Rauman perinneruoka lapskoussi on pitkään kypsytetty muhennos, joka sisältää yleisimmin naudan-, lampaan- tai sianlihaa sekä perunaa, lanttua ja porkkanaa. Perusmausteina ovat suola ja pippuri. Oleellista on pitkä kypsennysaika, mikä mureuttaa lihan. Valmiiseen lapskoussiannokseen kuuluvat lisukkeina voisula, suolakurkku ja punajuuri.
Rauman merimuseon 20-vuotisjuhlavuoden teemanäyttely Merikaupunki Rauma (10.2.2024-20.12.2025) kertoo merikaupungin ilmiöistä ja niiden taustoista. Valokeilaan nostettiin myös lapskoussi, jonka juuret ovat purjelaivojen muonassa ja tähteissä. Vastaava ruokalaji tunnetaan myös monessa muussa Pohjois-Euroopan satamakaupungissa, mikä osalle raumalaisistakin näyttelykävijöistä on tullut yllätyksenä. Anne-Marie Takalon mukaan esim. Englannissa (lobscouse) ruokaan käytettiin suolalihaa, perunaa, sipulia, rasvaa ja hienonnettuja laivakeksejä.
Raumalainen Artturi Hakri (1891–1977) aloitti merimiesuransa 13-vuotiaana luvialaisen kuunari Olgan kokkina. Ajalle ominaisesti Hakri peri merimiesammatin isältään ja ehti työskennellä elämänsä aikana useissa purjelaivoissa. Vuonna 1964 tehdyssä haastattelussa vanha merikapteeni kuvailee laivalla lauantai-iltaisin tarjottua lapskoussia seuraavasti:
”Tämä ruaklaji resäft on seuraavalaine: kuaritup peruna keitetti ja sotketti, joukko sevotetti lihamyllys jauhetu sipuli ja viiko aikan tähteks jääny sualliha ja fläski jätte – – – sekä liha ja fläskin keitinvedest taltte otettu rasva. Mut suurin osa rasvast ol jo käytetty plokien, tonkien ja muitte liikuvitte osie rasvamisse. Perunien keitinvet käytetti seoksen ohennukse. Tämä ruaklaji ol laevas parast herkku.”
| Tyypilliset ruoka-ajat | Ateria | Tyypillisiä ruokia |
| klo 5.30 tai 6.30 | aamukahvi | |
| klo 8 tai 8.30 | aamiainen | kahvi, kuivattu ruisleipä, perunat, suolasilakka, keksit, puuro, edellisen päivän tähteet |
| klo 12-13 | lounas | hernekeitto sianlihalla, perunakeitto, lihakeitto, papukeitto, rusinakeitto, riisipuuro siirapilla |
| klo 14.30 ja 16 välillä | kahvitauko | |
| klo 17.30 ja 20 välillä | päivällinen | tee, kuivattu leipä, keksit, lounaan tähteitä tai lounaalla ylijääneestä keitosta valmistettiin laatikkoruokaa lisäämällä jauhoja |
Raumalaisen kirjailija Hj. Nortamon elämäntyötä vaalivan Nortamo-Seoran kokousten pääruokana lapskoussi on ollut 1930-luvulta alkaen, mutta perinneruoka ei Raumallakaan ole aina ollut nykyisen kaltaisessa suosiossa. Vuodesta 1972 alkaen Martat ovat myyneet Pitsiviikkoina lapskoussia, jonka jonottaminen on jo perinne. Toinen tunnettu lapskoussiresepti on Rauman merikoululla.
On kiinnostavaa, että Suomen merikaupungeista lapskoussi on leimallinen vain Raumalle. Nykyisin lapskoussi on yksi kaupungin matkailuvalteista. Turistien lisäksi lapskoussia syövät myös paikalliset aina päiväkoti- ja kouluruokailusta alkaen. Lapskoussia on tarjottu Raumalla myös jääkiekkopelien aitioissa.
Pukspröött on merikaupungin juhlajuoma
Vuonna 1992 Rauman kaupunki täytti 550 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Rauman kaupunki ja Scanfrentz järjestivät drinkkikilpailun, jonka tarkoituksena oli kehittää kaupungin tilaisuuksissa ja Rauman ravintoloissa tarjottava juoma. Kilpailuun saivat osallistua kaikki Rauman anniskeluravintoloissa toimivat henkilöt yhdellä reseptillä. Juoman tuli täyttää tietyt ehdot käytettävien tuotteiden, valmistuksen ja koristelun osalta. Lisäksi drinkin nimi tuli olla mielellään paikallista kieltä.
Kilpailun voitti ravintoloitsija Hannu Koskela Pukspröött-nimisellä drinkillä. Sana tarkoittaa purjelaivan keulapuomin osaa. Alkuperäinen juhlajuoma sisälsi kataja-pihlajanmarjalikööriä, Calvet Select -valkoviiniä ja 7UP -virvoitusjuomaa. Kokonaisuuden kruunasi lasin ympärille merimiessolmulla solmittu tervanaru, jonka tuoksu täydensi merellistä makuelämystä. Kerrotaan, että juomasta tuli niin suosittu, että tervanaru loppui maahantuojalta. Kun alkuperäistä likööriä ei enää saanut, vaihdettiin sen tilalle karpalolikööri.
Juhlavuonna Puksprööttiä tarjoiltiin paikallisissa ravintoloissa, mutta enää tämä merihenkinen juoma ei ole niin tunnettu. Täysin unohduksiin juoma ei kuitenkaan ole jäänyt, sillä kun Ari Anteroinen vuonna 2023 käänsi Käärijän euroviisukappaleen “Cha cha cha” rauman kielelle, vaihtoi hän piña coladan “romtotiin” ja “pukspröötiin”:
“Dylkki viik ja pali pitki päivi takan
Romtoti ja puksprööti ja sit radall
Ehto o viäl nuar, mnää ala hikkoma
Jäine taulvärk o ny paremp hajotta”
Lähteet
FresCo-ravintolat. Frescosta aitoa raumalaista lapskoussia, https://www.frescoravintolat.fi/lapskoussi/
Kesälehti I Love Rauma 2012 verkossa. Tuunattu Puksprööt vie melkein jalat alta: https://issuu.com/marvagroup/docs/ilr2012-web2/29
Nevalainen, Laika: Flexible, portable and communal domesticity: Everyday Domestic Practices of Finnish Sailors and Logging Workers, c. 1880s to 1930s. Teoksessa The Working Class at Home, 1790-1940, Joseph Harley, Vicky Holmes & Laika Nevalainen (eds.), Palgrave Macmillan (Basingstoke, 2023).
Nortamo-Seor. Verkkosivut: https://www.nortamo-seor.fi
Rauman merimuseon kokoelmat.
Satakunnan Kansa Länsi-Suomi. Cha cha cha raumankielinen käännös: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000010189987.html
Scanfrenz-kilpailukutsu 9.10.1991, Rauman matkailun arkisto.
Takalo, Anne-Marie: Laivakorpuista lehtipihviin. Ruokatalouden kehitys Suomen kauppalaivastossa: purjelaivojen niukkuudesta nykyajan runsauteen. Anne-Marie Takalo, Tyrnävä, 2017.
Outi Kivimäki
Kirjoittaja on Rauman merimuseon kokoelmista vastaava amanuenssi.