Kaamoksen karnevaali, pikkujoulu
Joulun etukäteisjuhlia tunnetaan myös muualla, mutta erityisesti Suomessa pikkujoulusta on tullut nykyään jopa useamman kuukauden kestävä ajanjakso. Kaamoksen karnevaali, kuten kansatieteilijä Sirpa Karjalainen on sitä kuvannut. Jouluun sekä sen odotukseen kuuluu niin maallisia kuin kirkollisia aineksia. Tässä blogitekstissä keskitytään pikkujoulunvieton maallisiin iloihin.
Joulu aikaistuu vuosi vuodelta?
Pikkujoulu vakiintui terminä 1900-luvun alussa, ja sitä on Suomessa vietetty 1920-30-luvulta lähtien. Nykyisenkaltaisen joulunvieton syntyajankohtana 1800-luvulla pikkujoulua vietettiin päivä tai kaksi ennen joulua. Mitä kauemmas ajallisesti kuljetaan joulunvieton synnystä kohti nykypäivää, sitä kauemmas joulusta on kalenterissa vaeltanut myös pikkujoulu. Vielä viisi vuosikymmentä sitten pikkujoulukausi alkoi adventtilauantaista (neljäs joulua edeltävän sunnuntain eli adventin aatto). Nykyään pikkujouluja vietetään toisinaan jo lokakuussa – ja toisaalta kiireisimmät siirtävät ne tammikuulle.
Yhteisöjen juhla
Pikkujoulujen viettämisen yleistyminen on yksi tyypillisistä kohonneen elintason ilmiöistä toisen maailmansodan jälkeen. Niiden taustalla on 1900-luvun alun koulujen kuusijuhla- sekä opiskelijoiden puurojuhlaperinne. Tätä ennen juhlat tunnettiin myös lucia-juhlina eli ne ajoittuivat usein Lucian päivään (13.12.), jolloin alkoi koulujen joululoma. Ensimmäisenä teollisuuslaitoksen henkilökunnan pikkujouluna pidetään Kone Oy:n juhlia 1920-luvulla. Alkuun konttorin henkilökunta ja asentajat pitivät erilliset pikkujoulunsa. Yhtiön järjestämiä yhteisiä pikkujoulujuhlia, joihin myös varsinainen työväki kutsuttiin, alettiin viettää vuonna 1933.
Pikkujoulut olivat 2000-luvulle asti varsin ikä-, työ- ja harrastusryhmäsidonnaisia, eli erilaiset yhteisöt järjestivät juhlia omille jäsenilleen. Työyhteisöjen juhliin kutsuttiin joko työntekijät yksin tai puolisonsa kanssa, harvemmin työntekijän koko perhe, joskus yritysten yhteistyökumppanit. Ravintoloissa järjestettävät juhlat olivat useimmiten vain työntekijöille.
Pikkujouluja viettäviä yhteisöjä ei nykyään ole mielekästä yrittää määrittää kovin selkeisiin kategorioihin. Toki juhlia yhä järjestävät myös työpaikkojen henkilökunta ja erilaiset yhdistykset, järjestöt kuin harrastustoiminnassa mukana olevat. Pikkujoulujen luonteesta on kuitenkin karissut kaavat, jotka rajoittaisivat niiden viettämisen kokoonpanoa. Siinäkin pikkujoulu on erkaantunut joulusta, jota edelleen leimaa ydinperhekeskeisyys.
Pikkujoulun vapautuminen kaavoista
Juhlakulttuuri muuttui 1960–70-luvulta alkaen vapaamuotoisemmaksi, ja esimerkiksi muodolliset juhlapuheet vähenivät. Yrityksissä johdon kuitenkin odotettiin panostavan pikkujoulujen järjestelyihin sekä antavan työntekijöille tunnustusta vuoden ponnisteluista ja saavutetuista tuloksista. Työntekijöille pikkujoulut ovat tarkoittaneet mahdollisuutta irtautua arjen työrooleista ja hierarkioista, ja niissä on ollut sallittua rikkoa sovinnaisimpia käyttäytymissääntöjä. Juhlien ohjelmaan on usein kuulunut myös ryhmäytymistä tavoittelevia ja ainakin järjestäjän mielestä hauskoja leikkimielisiä tehtäviä ja kilpailuita, joista on jaettu palkintoja.
Joulujuhlamaisuus leimasi pikkujouluja pitkään. Moniin pikkujoulun ruokalistoihin on painettu joululaulujen sanoja, ja yhteislaulu on ollut yksi juhlien tärkeistä ohjelmanumeroista. Viime vuosisadan alkupuolella laulettiin erityisesti virsiä, sittemmin laulutkin ovat maallistuneet. Pyrkimys omannäköiseen ohjelmaan yleistyi 1970-luvulla, ja joulujuhlan kaavan noudattaminen yritystenkin pikkujouluissa väheni. Yhteiskunnallinen ja työkulttuurin epämuodollistuminen sekä alkoholinkäytön lisääntyminen näkyivät myös pikkujouluissa 1960–70-luvulla. Eritysesti yritysten pikkujouluissa ruokailu ja alkoholijuomien tarjoilu runsastui ja työntekijöille saatettiin jakaa pieniä lahjoja.
Epämuodollisuus näkyi esimerkiksi siinä, että johtoporras saattoi juhlia yhdessä alaistensa kanssa lievästi humaltuneenakin, mikä ei olisi tullut kyseeseen varsinkaan ennen sotia. Pukukoodi väljeni ja arjen hierarkiaa voitiin rikkoa ruokailussa vapaamman plaseerauksen, eli istumapaikkojen sijoittelun avulla.
Pikkujoulujen nousu ja lasku
Alkoholitarjoilujen yleistyessä 1960–70-luvulla pikkujouluista tuli ravintoloille merkittävä lisä vuoden taloudelliseen tulokseen. Ravintoloilla olisi ollut halua tarjota pikkujoulupaketteja enemmänkin, mutta muun muassa säädellyt aukioloajat rajoittivat mahdollisuuksia. Jatkoaikoja kun sallittiin lähinnä tarkkaan määritellyille, esimerkiksi tasavuosikymmenten kunniaksi järjestetyille juhlille.
1980-luvulla yritysten järjestämät pikkujoulut olivat nousukaudelle tyypillisesti suureelliset. Palattiin näyttäviin ja juhlallisiin pikkujouluillallisiin, ilmainen alkoholitarjoilu oli runsasta ja myös osallistujat panostivat juhlavaan pukeutumiseen. Juhlallisuus ei kuitenkaan tarkoittanut paluuta aiempaan käytöksen muodollisuuteen, päinvastoin. 1970–80-luvulta on peräisin pikkujoulujen maine kosteina, liikaa humaltuneiden työntekijöiden juhlina.
Pikkujoulun ohjelmaan on lähivuosikymmenien kuluessa saattanut kuulua lähes mitä vain juhlatoimikunta on voinut budjetin rajoissa tilata – kaikkea artistivierailusta moottorikelkkailuun ja saunomisesta sirkusesitykseen. Tanssimahdollisuus ja karaoke on myös ollut tärkeä osa pikkujouluja, ja vähintään juhlien jatkopaikka valittiin niiden perusteella.
1990-luvun lama iski pahasti pikkujoulujen kysyntään ja sen myötä ravintoloiden kannattavuuteen. Vastaavasti 2009 alkaneen taantuman aikana joka kymmenes yritys jätti säästösyistä pikkujoulut kokonaan järjestämättä. Taloustilanteen heikkeneminen ja kustannustason nousun vaikutukset heijastuvat luonnollisesti yritysten mahdollisuuksiin järjestää virkistystoimintaa. Myös alkoholinkäytön haitoista puhumisen yleistyminen sekä humalahakuisen juomisen vähittäinen vähentyminen viime vuosikymmeninä näkyvät pikkujoulujen evoluutiossa.
Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on saanut aikaan ainakin kahdenlaisia vaikutuksia ravintoloiden palvelutarjontaan. Ensinnäkin jopa pikkujouluja sai vuonna 2021 tilata noutopalveluna: valmiita tai lähes valmiita ruokalajikokonaisuuksia juomavinkkeineen saattoi tilata kotiin tai ravintolasta noudettavaksi. Nautiskelu tapahtui itsenäisesti tai etäyhteydellä toisiin nautiskelijoihin. Toisaalta etätyötä, etäpalveluita ja etäyhteyksiä on seurannut paikan päällä koettavien palveluiden kysynnän kasvu. Kaipuu ja tarve järjestää juhlia ei ole kadonnut mihinkään.
Pikkujoulujen juomat ja ruoat
Mietojen ja kokonaan alkoholittomien juomien suosio on kasvanut vähitellen 2000-luvulla. Pikkujoulujen juomatrendeistä ei kuitenkaan vielä nouse yksittäisiä uusia drinkkejä, vaan esimerkiksi tervetuliaismaljana tarjoillaan edelleen usein kuohuviini tai glögi. Jouluisuus maistuu juomissa jonkin verran, suositaan juomasekoituksia, joissa on joulumausteita kuten inkivääriä, kardemummaa tai kanelia. Toisaalta juomatrendit leikkaavat läpi vuosijuhlienkin, joten ginipohjaiset juomat ovat viime vuosina kuuluneet yhtä lailla pikkujouluihin kuin vappuun.
Perinteiset jouluruoat ovat pitkään pitäneet paikkansa ravintoloiden pikkujoulujen noutopöydässä – erilaiset kalat; sillit, graavi- ja savukalat sekä pateet, rosolli ja sienisalaatti, porsaan kinkku, lanttu-, porkkana- ja perunalaatikko. Pääruuan kanssa juodaan yleensä olutta ja viiniä. Esimerkiksi saksalaistyylisiä bock-oluita tai kotimaisia tummia jouluoluita tarjotaan usein joulun ruokien kanssa. Jälkiruokana on suosittu tähtitorttuja ja piparkakkuja tai jäädykettä kahvin kanssa. Kahvin kanssa tarjoiltavista aveceista suosikkeja ovat yhä edelleen konjakki tai likööri, mutta myös jälkiruokaviinit ja erilaiset lämpimät juomasekoitukset maistuvat. Piikki on enää harvemmin auki, eli juhlijat maksavat usein ainakin osan omista juomistaan.
Perinteet kuitenkin elävät jatkuvasti, ja nykyään pikkujoulujen ruokatarjoilu ei välttämättä ole lainkaan jouluinen, vaan vaikkapa satokauden raaka-aineiden mukainen. Myös käytössä oleva budjetti vaikuttaa luonnollisesti ruokatarjoiluihin – esimerkiksi puurojuhla tai pikkujoululounas pitkän kaavan illallisen sijaan joko keventää juhliin käytettävää budjettia, tai mahdollistaa osan käyttämisen esimerkiksi hyväntekeväisyyteen. Myös eri aiheiset teemapikkujoulut ovat yleistyneet, jolloin ruokalistalla voi olla joulukinkun ja laatikoiden sijaan vaikka makuja eri ruokakulttuureista tai vuosikymmeniltä. Miten olisi tapaksia ja sangriaa tai 1970-luvun suosikkiruokia – lampaankyljyksiä tai kuhaa, lisäkkeinä vihreitä papuja ja röstiperunoita, jälkiruokana alkoholilla maustettua hedelmäsalaattia?
Mikä pikkujouluissa on pysyvää?
Pikkujoulujen jouluisuus on vähentynyt erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Niissä ei niinkään korostu alkava joulukausi, vaan ne ovat yhteinen juhla sille yhteisölle, jonka jäsenenä on, tai työnantajan kiitos työntekijöilleen. Juhlan ytimessä on kuitenkin edelleen yhteinen ruokailu. Ruokailun muoto ja sisältö voivat muuttua, mutta yhdessä syöminen ja lasin kohottaminen on merkittävä yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäävä rituaali, josta moni haluaa pitää kiinni.
Tiina Kiiskinen
Kirjoittaja työskentelee Hotelli- ja ravintolamuseossa tutkijana, syö mielellään rosollia mutta vain kerran vuodessa, eikä lainkaan kaipaa tonttulakkia päähänsä ruokapöydässä.
Pääkuva: Joulupukki esiintyy Primulan henkilökunnan pikkujouluissa 1955. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelma.
Lähteitä:
Karjalainen, Sirpa 1994. Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä.
Partanen, Leila 2013. Arkihuolesi kaikki heitä – tutkimus pikkujoulujen vietosta. Opinnäytetyö. Kajaanin ammattikorkeakoulu, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala.
Sillanpää Merja 2002. Säännöstelty huvi.
Vilkuna, Kustaa 1950. Vuotuinen Ajantieto. Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talou- ja sääkalenterista enteineen. Neljäs painos 1997.
Vuolio, Kaisu 1981. Suomalainen joulu.
Täydennetty jälkikäteen lähteinä käytetyt lehtiartikkelit:
Ilta-Sanomat 8.10.1976 ”Ei jatkoaikaa pikkujouluille”
Ilta-Sanomat 2.12.1968 ”Verorästien ja tiukan rahan aika tuntuu ravintoloissakin”
Talouselämä 35/1971 ”Shown kustannukset pihvin hintaan”
Turun Sanomat 22.10.1976 ”Jatkoaikoja ei myönnetä ravintoloissa”
Uusi Suomi 9.10.1976 ”Rajoitukset voimassa. Pikkujoulua ei pikkutunneille”
hrm