Sipi, sipi, sano Rantasipi! – Maineikkaan hotelliketjun syntymästä 60 vuotta

Aalto2-museokeskuksessa Jyväskylässä esillä oleva näyttely Rantasipi – Tarinoita korpihotellien maailmasta (10.5.2025–4.1.2026) avaa näkymiä suomalaisen matkailualan historiaan omaleimaisen Rantasipin silmin ja vie kävijän nostalgiselle aikamatkalle 1960-1970-lukujen hotelleihin ja lomakyliin. Legendaarisen Rantasipi-hotelliketjun perustamisesta tuli tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Tämä blogi tarjoaa maistiaisia Rantasipin tarinasta korpihotellien kultaisilta vuosilta – tervetuloa siivelle!

Ensimmäinen korpihotelli, Ruuponsaaren hotelli- ja lomakylä rakentui metsäiseen maastoon järven rannalle. Kuvassa hotellin uudenkarhea ravintolasiipi vuonna 1966. Kuva: Olavi Porri, KeMu

Keski-Suomi – korpihotellien koti

1960–1970-luvuilla eri puolille Suomea nousi moderneja loma- ja kokoushotelleja, jotka sijoittuivat luonnonkauniisiin maisemiin maaseudulle tai kaupunkien laitamille. Syrjäisen sijaintinsa vuoksi niitä alettiin kutsua korpihotelleiksi.

Korpihotellibuumin käynnisti Viitasaarella vuonna 1965 perustettu Rantasipi – tuolloin vielä nimellä Rantaloma Oy. Yhtiön tavoitteena oli kehittää maakunnan matkailua tarjoamalla luonnonläheisiä lomapalveluita korkeatasoisissa puitteissa. Paikallisena kokeiluna alkaneesta hankkeesta kasvoi vuosien myötä valtakunnallinen hotelliketju ja samalla omaleimainen osa suomalaisen hotelli- ja matkailualan historiaa.

Ruuponsaaren ravintola vuonna 1966. Ravintolan sisustuksesta vastasi sisustusarkkitehti Pirkko Stenros. Myös ravintolan mäntypuiset kalusteet olivat hänen suunnittelemiaan. Kuva: Olavi Porri, KeMu

Rantaloman ensimmäinen hotelli- ja lomakylä rakennettiin Viitasaarelle Ruuponsaareen vuonna 1966. Tapahtuma oli paikallisesti merkittävä ja sai huomiota myös valtakunnallisessa mediassa. Maaherra Eino Palovesi kuvasi tilaisuuden merkitystä harjakaispuheessaan 22.4.1966 seuraavasti:

”Tämä päivä on Suomen matkailun historiassa merkkipäivä, kun siniristilippu liehuu täällä nyt työn juhlan merkiksi, juhlan, jollaista ei koskaan ennen ole Suomessa vietetty. Suomen matkailu elää vallankumouksen aikaa ja uskallan sanoa, että koska se tapahtuu täällä Keski-Suomessa, se on meille kaikille suuri ilo.”

Rantaloma jatkoi seuraavina vuosina määrätietoisesti visionsa toteuttamista. Vuonna 1968 valmistuivat seuraavat kohteet: Joutsenlampi Joutsassa ja Summassaari Saarijärvellä. Vuotta myöhemmin, 1969, valmistui yhtiön neljäs hotelli Laajavuoreen Jyväskylässä. Laajavuoresta tuli Rantaloman lippulaiva, ja sen avautuminen merkitsi samalla Rantasipi-hotelliketjun virallista syntyä.

Rantasipihotelli Laajavuoren vastaanotto ja sisääntuloaula vuonna 1970. Kuva: Martti I. Jaatinen, KeMu

1970-luvun alussa Rantasipi oli vakiinnuttanut asemansa omaleimaisena hotelliketjuna ja laajeni valtakunnalliseksi. Uusia hotelleja avattiin muun muassa Vaasaan (1972), Poriin ja Hyvinkäälle (1974). Laajentumista vauhdittivat yritysostot, ja vuonna 1977 fuusio Matkaravinto Oy:n kanssa nosti Rantasipin maan toiseksi suurimmaksi hotelliketjuksi. Samalla markkinointinimestä Rantasipi tuli yhtiön virallinen nimi.

Laajavuoren hotelli edustaa 1960–1970-lukujen betoniarkkitehtuuria. Sisustuksessa korostui lämmin puu sekä aikakauden kotimaiset designhuonekalut ja tekstiilit. Kuva: Martti I. Jaatinen, KeMu 

Rantaloma, matkailualan edelläkävijä

Rantaloma/Rantasipi ei ollut alkuvuosinaan aivan tavanomainen yritys. Keski-Suomen matkailun edistäminen vaati vaikuttamista valtakunnallisiin linjauksiin, sillä uusi elinkeino tarvitsi tuekseen muun muassa lainsäädäntöä. Paikallisesta toimijasta kasvoikin nopeasti kansallinen matkailuelinkeinon kehitysyhtiö, joka oli aktiivisesti vaikuttamassa alansa toimintaedellytyksiin.

Rantasipihotellien ravintolat ja diskoteekit nousivat suosituiksi menomestoiksi, joihin tultiin viettämään iltaa kauempaakin. Hotelli Laajavuoren yökerho oli ensimmäinen laatuaan Keski-Suomessa. Kuva: Aulis Nyqvist, KeMu

Rantasipi nousi valtakunnalliseksi brändiksi aikana, jolloin brändäys oli Suomessa vielä harvinaista. Jyväskyläläinen graafikko Matti Louhi loi yhtiölle iloisuutta symboloivan tunnuslinnun, rantasipin. Sen ympärille syntyi kokonainen sipilintujen joukko – Tringa Restaurant eli raflakahlaajat – joiden tehtävänä oli levittää hyvää mieltä niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin.

Rantasipissä työntekijät nähtiin yhtiön markkinoijina ja ilo oli osa palvelua. Hotelli Laajavuoren henkilökunnan 1970-luvun työasuissa näkyy Matti Louhen suunnittelema Rantasipi-logo. Kuva: KeMu

Jokaisella hotellilla oli oma tunnuslintunsa ja jokaisella linnulla omanlaisensa ulkomuoto ja elämänfilosofia. Yhdistävänä tekijänä toimi elämänmyönteinen, hilpeä rantasipihenki. Hotelli Laajavuoren tunnuslintu Salitintti, oli raflakahlaajien heimon komea, pitkäkaulainen edustaja, jota Matti Louhi kuvaili näin:

”Röyhelöihin ihastunut Salitintti on ihanteellisella tavalla vähän hippihenkinen. Se rakastaa roikuttaa kultivoituneesti ranteitaan ja lausuu naristen omalaatuisia runojaan, mutta tekee kaiken tämän suurena humoristina ja veijarina. Salitintin mielestä on tärkeintä hyvä fiilinki. Salitintin elämänohje on, että aina on osattava sanoa jotain, joka toisen mieltä lämmittää. Usein siihen riittää Salitintin oma paljon kertova liverrys: ti-ti-tyy…”

Hotelli Laajavuoren lasten ruokalistan kansikuva 1970-luvulta. Kokin apureina seikkailevat Laajavuoren tunnuslintu Salitintti sekä Ruuponsaaren Hikka. Lapsille oli tarjolla muun muassa paistettua kirjolohta ja spaghettia jauhelihakastikkeella. Annoksiin sisältyi jälkiruokana jäätelö. Kuva: Antti Makkonen, KeMu

Rantasipin tarina päättyy

Vahva yrityskuva ja toimintakulttuuri kannattelivat Rantasipiä 1990-luvun alkuun asti. Vuonna 1992 ketju siirtyi Restelin omistukseen, ja toimi sen tytäryhtiönä vuoteen 2017, jolloin brändi lakkautettiin. Keski-Suomesta lentoon nousseen Rantasipin tarina oli päättynyt kestettyään yli viiden vuosikymmenen ajan. Tuolloin lehdissä julkaistu Rantasipin näyttävä ”kuolinilmoitus” muistokirjoituksineen kertoo osaltaan noiden vuosikymmenien merkityksestä suomalaisen matkailun historiassa.

Restel ilmoitti yhdistävänsä Cumulus- ja Rantasipi-brändinsä Cumulus City & Resort -ketjuksi tammikuussa 2017. Osana uuden hotelliketjun mainontaa julkaistiin Rantasipin ”kuolinilmoitus”. Entisten Rantasipihotellien aika Cumuluksina jäi lyhyeksi, sillä Scandic osti Restelin koko hotelliliiketoiminnan vielä samana vuonna.

Näyttelyn avajaisissa Rantasipin pitkäaikainen toimitusjohtaja Juhani Kivelä totesi puheessaan, että ” Näyttelyn tarkoituksena on jättää katsojille pohdittavaa: Tuliko näyttelystä hymyn karetta huuliin? Jäikö siitä hilpeätä mieltä toisillekin jaettavaksi. Kannattiko Rantasipi-hengen hiilloksella käydä?” Lämpimästi tervetuloa Jyväskylään ottamaan asiasta selvää!

Johanna Rekonen

Johanna Rekonen

Kirjoittaja on Keski-Suomen museon amanuenssi ja Rantasipi-näyttelyn kuraattori.

Haku