Herkullinen harjoittelu Hotelli- ja ravintolamuseolla

Moikka!

Olen Lilja, Hotelli- ja ravintolamuseon kevään 2025 viestinnän ja yleisötyön korkeakouluharjoittelija. Hain harjoitteluun Hotelli- ja ravintolamuseoon avoimen haun kautta helmikuussa ja aloitin harjoitteluni osa-aikaisena maaliskuussa. Valmistuin kevään aikana kandiksi Tampereen yliopistosta ja nyt päättyvä harjoittelu on osa viestinnän maisterivaiheen opintojani.

Oma taustani on, että olen ennen viestinnän yliopisto-opintojani opiskellut yhden tutkinnon osan baarimestarin ammattitutkinnosta Perho PRO:ssa ja työskennellyt viimeiset viisi vuotta ravintola-alalla vaihtuvissa työtehtävissä. Harjoittelu Hotelli- ja ravintolamuseolla tarjosi siis minulle mahtavan tilaisuuden yhdistää ravintola-alan kokemustani viestinnän opintoihini.

Kevääni museolla on ollut unohtumaton kokemus ja nyt harjoitteluni lopuksi olenkin koostanut tähän blogikirjoitukseen muutamat rusinat pullasta eli luvassa on neljä herkullista oivallusta viimeisten neljän kuukauden ajalta.

1. Museosta on moneksi

Harjoitteluni museolla jakautui kahden eri osa-alueen tehtäviin: viestintään ja yleisötyöhön. Työskentelin siis noin puolet työajastani viestinnän parissa ja puolet yleisötyössä. Harjoitteluni alussa museoala ei ollut minulle vielä kovin tuttu, joten harjoittelun monipuoliset työtehtävät tarjosivatkin hienon mahdollisuuden nähdä mitä kaikkea museossa työskentely pitää sisällään.

Olen päässyt seuraamaan monipuolisesti museon toimintaa, ja harjoittelu on avartanut näkemystäni siitä, mitä kaikkea museo on ja voi olla. Harjoitteluni aikana olen päässyt esimerkiksi vetämään lasten bingoa, haastattelemaan Kaapelitehtaan työntekijöitä mämmistä ja kehittänyt museon tiloissa ratkottavaa mysteeripeliä. Minulle on avautunut näkemys siitä, että museo on paljon muutakin kuin sen näyttelyt tai kokoelmat. Museo voi toimia esimerkiksi keskustelujen aloittajana, tiedonvälittäjänä ja alustana erilaisille tapahtumille.

2. Historia voi olla TikTok-hitti

Viestinnän osalta työtehtäviini kuului muun muassa sosiaalisen median sisällöntuotantoa. Pääsin tekemään sisältöjä monista mielenkiintoisista aiheista ja opin itsekin matkan varrella hurjan paljon uutta. En varmasti olisi esimerkiksi vielä maaliskuussa osannut arvata, että kesäkuun lopulla osaisin lyhytvideoiden kuvaamisen ansiosta nimetä Helsingin vanhimpia kahviloita tai kertoa ensimmäisten Alkojen avautumisesta 1930-luvulla.

Oma kiinnostukseni ruoka- ja juomakulttuuria kohtaan on vain syventynyt sen myötä mitä enemmän olen siitä harjoitteluni aikana oppinut, ja onkin ollut todella hienoa saada viestinnän tehtävissä jakaa tätä innostusta myös eteenpäin. Toukokuussa museon näyttelyikkunassa oli esillä cocktaileja käsittelevää aineistoa ja toteutin siihen pohjautuen someen Kippis kesälle! -videosarjan, jossa otettiin katsaus suomalaiseen cocktail-historiaan.

Yksi harjoitteluni mieleenpainuvimmista hetkistä somesisältöjen kanssa olikin cocktailanomuksiin keskittyvän lyhytvideon saavuttama yllättävä suosio. Videolla amanuenssi Anni Aaltonen esittelee museon kokoelmista löytyviä cocktailanomuksia ja kommenttikentässä päädyttiin jopa analysoimaan 1930-luvun cocktailien hintoja suhteessa nykypäivään. Oli ilahduttavaa huomata, että nopeatempoisessa somemaailmassa myös informatiivinen historiasisältö voi menestyä ja herättää keskustelua!

3. Viestintä uusista näkökulmista

Kaksiosaisen harjoitteluni hienoutena on ollut myös päästä tarkastelemaan viestintää uudesta näkökulmasta. Yksi suurimpia oivalluksiani harjoitteluni aikana onkin ollut, että myös yleisötyö on pitkälti viestintää. Palveluita suunnitellessa mietitään kohderyhmiä, opastuksissa tarvitaan esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja ja oppimateriaaleja kehittäessä yritetään keksiä parhaat keinot tiedon välittämiseksi oppijoille.

Esimerkki projektista, jossa pääsinkin hyödyntämään viestinnän osaamistani uudessa tilanteessa oli matkailu- ja ravintola-alan opiskelijoille suunnatun Mahdollistajat -etäpajan oppimateriaalien kehittäminen yhdessä harjoitteluni ohjaajan, museolehtori Aino Malmisen kanssa. Mahdollistajat –paja on pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseville matkailu- ja ravintola-alan oppilaitoksille suunnattu etätyöpaja, jossa tutustutaan matkailu- ja ravintola-alan historiaan peilaten sitä nykypäivään. Mahdollistajien kautta pääsin itsekin tutustumaan paremmin alan historiaan ja pohtimaan historian merkitystä tuleville ammattilaisille ja heidän ammatti-identiteeteilleen.

Oli hauskaa päästä työskentelemään työpajan parissa, sillä pääsin hyödyntämään kehittämistyössä myös omia kokemuksiani matkailu- ja ravintola-alalta. Tutustuminen historiaan ja alan ammattilaisten tarinoihin syvensi näkemystäni matkailu- ja ravintola-alasta ja auttoi hahmottamaan myös omaa ammatti-identiteettiäni niin viestijänä kuin ravintola-alan ammattilaisenakin.

4. Kannustavan työyhteisön merkitys

Parhaita puolia harjoittelussani on ollut museon erityisen lämminhenkinen työyhteisö. Harjoitteluni alusta saakka minulla on ollut todella tervetullut olo museolla ja minut on otettu täysin osaksi työyhteisöä. Museon työkulttuuri on innostava ja kannustava, ja uusiin ideoihin ja ihmisiin suhtaudutaan avoimesti. Minuun on luotettu harjoitteluni aikana ja olen saanut paljon vastuuta. Olen harjoittelussa päässyt mukaan moneen mielenkiintoiseen projektiin, joista en olisi osannut alkuvuodesta edes unelmoida. Olen kuvannut ja editoinut lukuisia videoita, käsikirjoittanut mysteeripeliä ja toteuttanut jopa mainoksen Helsingin metroon.

Työkavereilta saatu kannustus ja apu on mahdollistanut sen, että olen uskaltanut haastaa itseäni harjoittelussa ja saanut hienoja onnistumisen kokemuksia. Museolla on töissä aivan huipputyyppejä, joihin minulla on ollut kunnia saada tutustua. Toteutin harjoitteluni aikana myös museon henkilökuntaa esittelevän Kaverikirja –kampanjan museon Instagram-tarinoihin, ja pääsin sen kautta itsekin tutustumaan kollegoihini paremmin. Kaverikirjan sivut ovat edelleen nähtävissä museon Instagram-profiilin kohokohdissa, joten sieltä voi käydä kurkkaamassa, keitä museolla työskentelee. On ollut ihanaa saada työskennellä viimeiset neljä kuukautta näin inspiroivassa ja kannustavassa ympäristössä!

Kaltaiselleni tiedonnälkäiselle viestijälle Hotelli- ja ravintolamuseo on ollut erittäin sopiva harjoittelupaikka. Olen oppinut muutamassa kuukaudessa aivan valtavasti uutta niin viestinnästä, ruoka- ja juomakulttuurista kuin itsestänikin. Työharjoitteluni on tarjonnut maistiaisen siitä, mitä kaikkea museossa työskentely voikaan pitää sisällään ja tarjonnut myös uusia näkökulmia urapolulle. Loppuun olen vielä listannut reseptin muodossa muutamia asioita, jotka ovat tehneet harjoittelustani erityisen herkullisen.

Herkulliseen harjoitteluun tarvitset:

Aloita harjoittelupullan valmistus avoimin mielin ja uteliaana uusille kokemuksille. Sekoita ensin kaikki ainesosat suuressa kulhossa. Alussa uutta tietoa voi tuntua olevan liiaksikin ja taikinan koostumus saattaa näyttää hieman epämääräiseltä. Tässä vaiheessa prosessin äärellä voikin hetkittäin ilmetä epätoivoa. Älä kuitenkaan huolestu, sillä kannustavat työkaverit auttavat ja keskeneräisyyden sietämistä lisäämällä taikina alkaa saavuttaa halutun koostumuksen. Vaivaa taikinaa vähitellen pysähtyen välillä pohtimaan oppimiasi asioita. Anna taikinan kohota liinan alla turvallisessa työympäristössä. Kohottamisen jälkeen jaa taikina kolmeen osioon ja letitä oppimistasi asioista pullapitko. Kypsyttele pitkoa lempeässä lämpötilassa ja ota valmis harjoittelupulla evääksi seuraaviin edessä oleviin seikkailuihin!

Lilja Paakkanen

Lilja Paakkanen

Kirjoittaja on Hotelli- ja ravintolamuseon kevään 2025 korkeakouluharjoittelija, viestinnän maisteriopiskelija ja baarimikko, joka on kiinnostunut yhdenvertaisemmasta yöelämästä.