Neonvaloja ja nurkkapöytiä
Jos Hyvinkää on tuttu vain junan ikkunasta, voi silti yksi Hyvinkään ravintoloista olla nimenä tuttu. Junalla Hyvinkään ohi matkaavat ovat nimittäin voineet huomata keskustan paraatipaikalla Hopealyhdyn neonvalot 1950-luvulta alkaen. Hopealyhty on yksi kaupungin pitkäaikaisempia ravintoloita.
Oikeastaan Hyvinkäällä on pitkät perinteet yöelämän keskuksena, jonne on saavuttu kauempaakin viettämään vapaa-aikaa. Seuraavat kolme esimerkkiä kuvastavat yöelämässä tapahtuneita muutoksia vuosikymmenten kuluessa.
Hopis, Hopia, Hoppari ja Häpeälyhty
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Alkujaan Osuusliike Ahjon Hopealyhty oli tyylikäs ravintola, jossa päivällä lounastettiin ja illalla soitti orkesteri.
Hopealyhdyn keittiötoiminta lakkautettiin 1988, ja ruokailu keskittyi alakertaan ravintola Martinaan. Tämän jälkeen yläkerrasta muodostui yökerho. DJ-iltojen lisäksi Hopealyhty oli keikkapaikka.
Hopealyhtyä on pidetty usein hieman vanhempien juhlijoiden paikkana, sillä ikäraja yökerhoon on ollut usein muita paikkoja korkeampi. Viimevuosien juhlimiskulttuurin muutos näkyy Hopealyhdyn aukioloajoissa. Siinä missä aiemmin oltiin auki joka ilta, nyt tässä kaupungin ainoassa yökerhossa pääsee nauttimaan musiikista vain satunnaisesti.
Sipin Bermuda
Hyvinkään Sveitsissä sijainneen hotelli Rantasipin ravintolat keräsivät ihmisiä läheltä ja kaukaa 1970–90-luvuilla. Sibizan terassi oli ikimuistoinen ja siellä esiintyvät huippubändit. Vuonna 1989 avattu yökerho Bermuda herättää myös monissa hyvinkääläisissä ja muualta saapuneissa matkailijoissa nostalgisia muistoja. Tuttuja vieraita olivat ajan julkkiksetkin, kuten Vesa-Matti Loiri, Spede Pasanen ja Simo Salminen.
Night Club Bermudan tanssilattia sijaitsi ravintolatilan syvennyksessä, jonka yllä kohosi DJ:n lasikoppi. Baaritiskilläkin oli mittaa 30 metriä ja ravintola oli sisustettu vedenalaiseksi maailmaksi, jonne matkattiin kuvitteellisena sukellusveneenä toimineen aulan läpi.
Rantasipin yökerhojen ohjelmisto oli monipuolista hulvattomista naamiaisista lavatansseihin maalaismiljööksi muutetussa salissa. Rantasipin yökerho sai olla avoinna kolmeen asti, kun keskustan yökerhot sulkivat ovensa jo puoli kaksi.
Bermudan valot sammuivat 1990-luvun lopussa. Hyvinkään keskustaan oli syntynyt muitakin yhtä myöhään avoinna olevia yökerhoja ja juhlat alkoivat hiipumaan. Nykyään paikalla sijaitsee Hotel Sveitsin vuonna 2020 avattu ravintola Karhunpesä.
Paikallisten kantapaikka
Ravintola Haarikkaa voidaan pitää Hyvinkään ravintolamaailman kulmakivenä, sillä se on kaupungin vanhin toiminnassa oleva baari.
Vuonna 1962 Hämeenkadulle valmistuneen kerrostalon alakertaan avattiin Osuusliike Tehon myymälä sekä Korona-niminen baari. Tehon myymälä ehti kuitenkin toimia vain vuoden ennen kuin se lopetti toimintansa, ja sen tilalle avattiin ravintola Haarikka. 1980-luvun alussa Haarikka laajeni myös Korona-baarin tiloihin tämän lopetettua toimintansa. Haarikka tunnettiin erityisesti VR:n Hyvinkään konepajan työntekijöiden kantapaikkana.
Monien asiakkaiden mieleen on jäänyt ”Haarikka-pannu”, joka sisälsi 2 nakkia, kinkkua, rapeaksi paistetut perunat ja salaattia. Aluksi ruoka tehtiin ravintolassa itse, ja töissä oli kolme kokkia. Kun lounaspaikat lähistöllä lisääntyivät, alkoi kilpailu olla niin kovaa, että ruokailusta luovuttiin. Tuhdit annokset elävät kuitenkin vielä monen nälkäisen asiakkaan mielessä.
Teksti perustuu Hyvinkään kaupunginmuseon Neonvaloja ja nurkkapöytiä -näyttelyyn. Se tutustuttaa hyvinkääläiseen ravintolaelämään 1960-luvun lopulta aina 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. Näyttely on esillä museokeskus Taikassa 10.1.2027 asti.
Merja Nummi
Kirjoittaja on museokeskus Taikan amanuenssi, jonka appiukko tiesi Hyvinkäästä vain Hopealyhdyn kyltin ennen muuttoamme kaupunkiin.